Kello käy

Tärkeimmät ensin: Kaik yhes koos, edelleen. Laskettu aika oli perjantaina, nyt tikittää kahden viikon käynnistys kello ellei ennen sitä tapahdu mitään. Käynnistystä en haluaisi, ei varmaan kukaan, ja se sattuisi vielä sopivasti juhannukselle. No kotona oltaisiin joka tapauksessa, mutta juhannus sairaalassa ei kuulosta mökki-ihmisen korviin kauhean mukavalta.

Isännän ensimmäinen lomaviikko on muuten takana. Hyvillä keleillä sai lomansa aloittaa, harvemmin kesäkuussa käy näin. Ja yllättäen, kotona ollaan oltu. Mies on puuhastellut piha- ja autotallihommia, Ee touhuskelee mukana minkä kerkiää. Ovat käyneet pyöräilemässä, rannalla kastelemassa varpaita, autoilemassa.... Minä touhuskelen mukana minkä jaksan, teen kotihommia ja odottelen. Vähän nuo helteet veroittivat jaksamista, aamupäivät menivät vielä ihan ok, mutta iltapäivisin iski totaalinen väsymys, joka kesti iltojen viilenemiseen asti. Sitten ei uni taas tullutkaan ja valvoin pikkutunneille saakka, heh.

Perjantaina Elmerillä oli kiva päivä, kun paras kaveri päiväkodista tuli heti aamusta kylään. Leikkivät sisällä parisen tuntia ja sitten vietiin poika kotiin. Ehtivät pyöräillä hetken pihassa kun me äidit vaihdoimme pihassa raskauskuulumiset, sisällä lekkivät kotia, autoilla ja ehtivät maalatakin. Pääsääntöisesti meni ihan hyvin, muutamaan otteeseen sai komentaa olemaan hiljempaa tai lopettamaan kinaamisen samasta autosta.