maanantai 29. elokuuta 2011

Kaksi koetta, kaksi kolmosta

Justuksen tokouran piti olla ohi, kun ei siitä kisaamisesta koskaan tullut mitään. Liikaa ääntä, jännitystä ja sähläämistä, koira ja ohjaaja ihan kuutamolla. Viime keväänä tapahtui kuitenkin jotain, rallytokossa löysin palkkaustavan, jolla koira hiljeni ja tekemisestä alkoi tulla jotain. Tehtiin yhdessä, Justus kuunteli ja teki mitä pyydettiin, molemmilla oli kivaa. Ja kas, joku sai päähänsä että kyllä me vielä tokotetaan.

Ja niin koitti elokuu ja kahdet kokeet. Viikko niiden välissä. Molemmissa piti mennä hyvin, mutta kummasti se pakka vähän leviää kisailmoittautumisen lähdettyä. Tai ainakin jokin leviää. Meillä se jokin oli paikkamakuu... Yhtäkkiä koira ei pysy, ei oikein mitään logiikkaa miksi. Pysymisessä ei ongelmaa kun sen sinne saa jäämään, mutta usein lähti heti jätössä perään. Syy saattoi olla mun käskysanoissa, joita tajusin ensimmäisen kokeen jälkeen olevan kaksi: maa ja maa-han. Lyhyempää versiota on käytetty yleensä jäävissä jne, joten se taisi sekoittaa pojan pään ja aiheuttaa peräänlähdöt. Sen eteen tehtiin sitten töitä, ja toivottiin että kisoissa on onni myötä. Noh, oli ja ei ollut =)

Kahdet kisat siis takana:
- omalla kentällä Janakkalassa su 21.8. tuomarin Hannele Pörsti sekä
- sisällä hallissa Riihimäellä su 28.8. tuomarina Timo Pussinen, samalla piirinmestaruuskisat (joukkueessa mukana).


Alla kootut selitykset videoiden kera. Videoilla on ensin Janakkalan (kuvaus Tea Sipilä) kisasuoritus ja heti perään Riksun (kuvaus Heidi Saarilahti) vastaava. Riihimäen kisassa huomasin jälkikäteen kameran linssin olevan likainen, siitä johtunee tosi samea kuva. Mutta koittakaa kestää, ajatus on tärkein....

Paikkamakuu
Janakkala 0 p / Riihimäki 0 p

Janakkalassa ei voinut edes puhua paikkamakuusta. Pääsin piiloon, kurkistin kopissa olevasta ikkunasta, ja huomasin Justuksen paikan olevan tyhjä. Käännyin kysyäkseni missä mun koira, ja kappas: miun musta otus on siinä vieressä!! Eli oli lähtenyt heti perään kun käveltiin kohti piiloa.

Riihimäellä äijäkoiranen taas kesti paikalla ihan hienosti, kun vain ensin sain hänet maahan... Justus bongasi juuri liikkeen alettua ovella jotain, katsoi sinne, eikä kuullut tai nähnyt mitään. Varmaan kuuden käskyn jälkeen totesin että ohjaanpa kuonosta katseen oikeaan suuntaan ja näytän maata samalla kun käsken, koska nollahan siitä liikkeestä oli jo tulossa. Viimeiseen perusasentoonkin tarvittiin kaksi käskyä. Voi elämä että harmitti.

Seuraaminen
Janakkala 8 p / Riihimäki 8,5 p



Justus painoi jalkaani vasten ihan älyttömästi molemmissa tai oikeastaan kaikissa seuraamispätkissä. Tuntui välillä että potkin koiraa jalan edestä pois...

Liikkeestä maahanmeno
Janakkala 9 p / Riihimäki 8 p


Hitaasti mutta varmasti se sinne uppoo, pitäisi luottaa mutta aina tulee kurkattua kun näyttää siltä että jää seisomaan.

Luoksetulo
Janakkala 5 p / Riihimäki 7 p


Janakkalassa suora läpijuoksu, mutta Riksun kisoja edeltävä ILTANA muistin lisätä seis-käskyyn o-kirjaimen (eli sei-so) ja käyttää takapalkkaa. Pysähtyi, hipsien kylläkin, mutta pysähtyi. Työvoitto!!

Liikkeestä seisominen
Janakkala 9 p / Riihimäki 7 p


Riksun kisoissa pysähtyi hipsien, tiesi treenikaveri kertoa. Sitä ei tuosta videosta mun mielestä näe.

Nouto
Janakkala 8 p / Riihimäki 8,5 p


Hahaa, se noutaa, ja tuo "sivulle". Christa koulutuksen työn tulossa, hurraa! Mutta tuota loppua pitää siis hinkata vielä.

Kauko-ohjaus
Janakkala 6 p / Riihimäki 7 p


Niin, tää oli se toinen mikä levisi ihan ekaa kisaa edeltävällä viikolla. Piti olla meidän bravuuri, mutta pah: nousee seisomaan?!?!

Estehyppy
Janakkala 10 p / Riihimäki 0 p


Janakkalan kisoissa meni nappiin, Riksussa meni taas vanhaan malliin: hyppää liian sivulle, istuu hitaasti, ei osaa tulla hypyn kautta (olisi pitänyt käyttää hyppy-käskyä?) takaisin sivulle.

Kokonaisvaikutus
Janakkala 8 p / Riihimäki 8 p
Tekee hyvin, mutta reagoi paljon kehän ulkopuoliseen häiriöön. Tämä näkyy mm. liikkeiden välissä (joutuu useasti käskemään sivulle tms.)

Yhteispisteet
Janakkala 129 p / Riihimäki 114 p

Jooh. Siis työvoittona voidaan nähdä jo pelkästään että tehtiin molemmissa kisoissa hiljainen, eheä suoritus. Ja se että Justus tekee töitä, eikä häslää enää ihan hirveästi. Mun kisajännitys näkyi varsinkin ekassa kokeessa, ja toisaalta pm-kisoissa taas tuomari oli aika säälimätön kaikista pienistä virheistä ja rokotti niistä järjestäen kaikkia. Ja niin sen pitää ollakin, tästä tuli itselle taas muistutus niistä kaikista pienistä maneereista, joista pitäisi päästä eroon.

Eli, viilattavaa on paljon, mutta se ykköstulos on kyllä enää niin pienestä kiinni että kyllä se tämän vuoden puolella jostain käydään hakemassa. Tavoitteet ja treenit kohdalleen, niin kyllä se siitä!

3 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää! Se -on- niin pienestä kiinni! Hienoa, että innostuitte jatkamaan tokoilua ja kisaamista!

    Onpas tylsät kokeet teillä siellä Hämeessä kun samalla kaavalla mennään viikosta toiseen ja samat naamat siellä statisteina...

    Onnea ja tsemppiä jatkoon!

    - mari

    VastaaPoista
  2. Jaahas! Minna, luulis sun jo tietävän, että jos koira ei toimi, niin eipä auta muu kuin peiliin katsominen. Jotta ei muuta kuin häntä pystyyn ja eteenpäin - koirasta sitä vikaa on turha etsiä!
    ;-)

    VastaaPoista
  3. Siis mitäh, mähän oon niin täydellinen, mussa mitään vikaa ole!!! Hehehe..

    Ei vaan, siis oikeasti naulan kantaan Miimi, minusta ja minun toiminnastahan kaikki on kiinni (hyvässä ja pahassa), toki sen tiedän. En vaan koskaan muista/osaa kirjoittaa auki sitä, mitä ja miten ITSE olen asioita tehnyt ja millä fiiliksellä ja miten koira siihen on reagoinut. Koska ne asiat on mulla päässä, ja muistan ne sitten kun luen tai näen mitä tehtiin. Tässä lienee parantamisen paikka. =)

    VastaaPoista