Virettä hakemassa

En ole pahemmin joutunut miettimään koirieni viretilan hallintaa tokossa, alemmat luokat on saatu räpiköityä läpi ilmankin. Mutta kun ylemmät luokat olisi Nupun kanssa tarkoitus korkata tänä vuonna niin kaipa se vire pitää jotenkin ottaa haltuun. Pekka Korri on (minusta) viretilan mestari, ja hänen oppiin päästiin tänään. Koska aikaa oli vain 20min, piti repertuaaria vähän rajata. Päätin ottaa kaukot, koska ne on meillä juuri nyt työn alla muutenkin, niistä tulee VOIttajassa älyttömästi pisteitä ja jotenkin ne on niin vaikeat.

Nupun kanssa on haaste tässä ko liikkeessä se että leikkii leluilla ja joo syö namppaakin. Mutta se on niin pirun ahne että sille saisi syöttää kasapäin namia jotta se vire alkaa laskea. Pelata voimme toki sen kanssa mitä sille syötetään. Täytyy käydä etsimässä jotain isoa pureskeltavaa, koiran keksiä tms, jota käyttäisin rauhoittamiseen.

Virehän muodostetaan virittelyllä, suorituksella ja palkkauksella. Odotusarvolla on paljon tekemistä sen kanssa miten koira lähtee tehtävää suorittamaan. Namilla ja lelulla voi pelata jo paljon. Saatiinkin paljon vinkkejä miten treenata vaihtoja ja miten palkata. Ongelma meillä on tällä hetkellä se, kun palkkaan kädestä ja vielä edestä tehdessäni vaihtojen tekniikka, niin minähän muodostun aikamoiseksi magneetiksi kun tulee lisää etäisyyttä. Perus takapalkkaa on kokeiltu, mutta ääh, ei oikein toimi.

Vaihtoehtoja:
- rima tassujen eteen, astuu yli (saa olla aika ohut rima) -> tekniikka oikein
- palkkaus niin että lähetetään taakse kiertämään ja palkataan kädestä leluun/namiin (nami jos tahdotaan laskea virettä)
- tason käyttäminen namien paikkana (namit koiran viereen ylös, esim. "liikkurin" käteen, pöydälle. Sitten suoritus ja palkkaus ottaen nami tasolta)
- neljäs liike eli peruuttaminen.

Periaatteessa treenattiin siis kaukoja, ja sivuttiin virettä, mutta sain siihenkin kyllä ajattelemisen aihetta. Jos vaan jaksaisi käydä kaikki liikkeet pala palata läpi ja luoda omat mielikuvat siitä miten ja mitä tahtoo koiran tekevän ja niin tämä tokohan olisi ihan helppoa!!

Lopuksi Pekka vielä totesi että onpa kivan oloinen koira, jonka kanssa on kyllä varmasti kiva treenata. Sopivasti motivaatiota, jota pystyy kyllä säätelemään ja selviää hienosti ylemmmissäkin luokissa. Niin, mun Nuppis onkin ihan paras koira kaikista <3 Huttunen tulee kyllä ihan kannoilla, vaikka onkin ihan(a) aasi ;)

Ps. Omistajan viretilaan tänään vaikutti jonkin verran taustalla vierastusraivoaan huutava 10-kuinen Neiti Ee. Treenikaverit koittivat parhaansa mukaan häntä rauhoittaa mutta neiti hiljeni vasta kun pääsi äidin syliin turvaan. Sen jälkeen menikin tovi ennenkuin pystyi hoitotäteja katsomaan yhtään silmiin :)

Onnellinen Nuppu treenin jälkeen.