Maanantaissa ei ole mitään hyvää. Pelkästään herääminen tuottaa jo tuskaa, koska yöllä päässä on pyörineet tulevan viikon työasiat (mikä siinäkin on, pah). Aamutoimien jälkeen perhe hajoaa; kuka lähtee töihin lähemmäs, kuka vähän kauemmas, lapsi menee päivähoitoon. Eläimet jäävät päiväksi yksin kotiin nyhjöttämään ja keräämään loputonta energiaa iltaa varten. Töihin saavuttua työt eivät oikein ota käynnistyäkseen mukavan viikonlopun aiheuttaman henkisen yliotteen vuoksi. Mieluummin pitäisi ajatukset vaikkapa pulkkamäessä, koko perheen ruokatuokioissa, tai lauantai-iltaisessa episodissa, joka vieläkin hymyilyttävää:
> Komensin Een potalle ennen saunaan menoa, istuin itse seurana tovin, mies sen jälkeen. Hän kysyi siinä 20 min kohdalla että kakattaako vai vietetäänkö me lauantai-iltaa tässä vaan. Ee totesi että vietetään!
> Noh, ei vietetty vaan mentiin saunaan, jossa Ee tinttasi isiä saippuaisella kyynerpäällä suoraan silmään.
> Pesulta tultua tuli telkkarista joku lauluohjelma, jonka rytmien mukaan pienen oli hyvä tanssia ja kas - iski kova kakkahätä. Ee hävisi itse, ihan oma-aloitteisesti vessaan potalle (JES, tää pottailu ei oo meillä ollut ihan helppoa) ja pääsi pyllypesun jälkeen takaisin tanssimaan.
> Tanssiessa tuli sitten pissat, jotka taitava isi sai matolle päätymisen sijaan pelastettua sellasen pikkuauton myyntipakkauksen muovikuoreen, joka sattui olemaan sohvalla vieressä.
> Pissin jälkeen tanssi vaan jatkui, ja heh - tuli pieru ja terveiset lattialle samaan rahaan. Ja eikun takaisin pyllypyykille.
> Tämä kaikki vajaan tunnin sisään. (Teksti mukaeltu miehen FB-päivityksestä.)
Perun sanani asiaa mietittyäni: maanantaissa on yksi hyvä puoli, ollaan koko ajan pienen hetken verran lähempänä seuraavaa viikonloppua. Ja yllä kuvattuja sattumuksia, jotka muiden korvaan eivät ehkä kuulosta kauhean hohdokkailta, mutta ovat asianosaisille korvaamattomia =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti